Alexander

peliautomaatti

Rahapeliautomaattien historia baarien nurkista nettikasinoille

Suomalaiset ovat rahapelikansaa, sillä monessa muussa Euroopan maassa ei ole samalla tavalla peliautomaatteja kauppojen, kioskien ja ravintoloiden auloissa. Lähes 78 prosenttia suomalaisista oli pelannut kuluneen 12 kuukauden aikana rahapelejä, mitä käy ilmi vuoden 2019 selvityksestä.

Suomalaiset ovat kovia pelaamaan rahapelejä ja etenkin peliautomaatteja, mutta harvapa tietää näiden automaattien olevan keksintöinä aika vanha juttu. Sitä ei aivan uskoisi, etenkin jos pelaa pääasiassa nettikasinoilta löytyviä digitaalisia automaattipelejä.

Yksikätisten rosvojen synty

Peliautomaattien historia on pystytty jäljittämään 1800-luvun loppupuoliskolle. Itse asiassa tuolloin oli kehitteillä jopa kaksi erilaista peliautomaattia, mutta tunnetuimpana ja automaattien esi-isänä pidetään vuonna 1887–1895 kehitteillä ollut Charles Augustus Feyn legendaarinen Liberty Bell. 

Samaan aikaan tosin Sittman and Pitt -niminen newyorkilaisyhtiö kehitti vuonna 1891 oman ensimmäisen peliautomaattinsa. Sittmanin and Pittin automaatissa oli viisi rullaa ja yhteensä 50 erilaista pelikorttia. Peliautomaatin saattoi löytää monista baareista ja pelatakseen peliä pelaajan oli pistettävä viiden pennin kolikko automaattiin. Tämän jälkeen hän voi vetää vivusta. 

Sittman and Pittin koneen voitonmaksu perustui pokerikäsille. Tosin jotta kuningasvärisuoran saaminen ei olisi niin helppoa, yhtiö poisti korttien seasta ässien kympin ja herttaässän.

Voittoja tosin ei saanut tuttuun tapaan rahassa, vaan ne maksettiin baarin puolesta – yleensä voitot olivat siis kaljatuoppeja tai savukkeita.

Feyn kehittelemä Liberty Bell muistutti teknisesti enemmän tämän päivän peliautomaatteja: siinä oli kolme pyörivää rullaa ja viisi erilaista symbolia. Symboleina se käytti nykyisistäkin automaateista tuttuja hevosenkenkää, timantteja, ässiä, sydämiä ja kelloja, mistä se oli saanutkin nimensä Liberty Bell. 

Korttien korvaaminen symboleilla mahdollisti sen, että Feyn kehittämässä automaatissa oli helpompi voitonmaksumekaniikkansa voitoille. Esimerkiksi parhaimman voitonmaksun sai kolmella kellolla, joka oli noin 50 penniä. 

Liberty Bell herätti todella kovaa kysyntää, ettei Fey pystynyt millään pysymään tilausten kanssa perässä. Ei mennyt aikaakaan, kun Kalifornian osavaltio kielsi tällaiset peliautomaatit, mutta se ei vähentänyt kysyntää – päinvastoin.

Tiesitkö, että Libery Belliä ja Sittman and Pittin konetta voidaan kiittää siitä, että miksi tällaisia peliautomaatteja kutsutaan yhä edelleen yksikätisiksi rosvoiksi? Kumpaakin niistä nimittäin pelattiin niin, että vipua vetämällä kone käynnistyi arpomaan tuloksen – eli vetämällä kädestä. Ja rosvoaminen tietysti liittyi siihen, ettei voittoja aina tullut.

Money Honey eli tänne niitä voittoja, muru

Piti mennä yli seuraavan vuosikymmenen puolen välin, ennen kuin mekaanisten peliautomaattien ohelle alkoi syntyä kehittyneempiä automaatteja. Kehityksen hidastumiseen toki vaikutti myös ensimmäinen ja toinen maailmansota.

Vuonna 1964 julkaistiin ensimmäinen kokonaan sähkömekaaninen automaattipeli, Money Honey. Sen valmistaja oli Bally, joka itse asiassa vielä tänäkin päivänä valmistaa niin kivijalka- kuin nettikasinolle erilaisia peliautomaatteja.

Money Honeyssä rullat pyörivät täysin sähköisesti, mutta tässäkin automaatissa oli edelleen tuttuakin tutumpi vipu. Sinänsä tämän vivun mukanaolo ei enää ollut pakollista, mutta pelaajat kokivat pelaamisen helpommaksi, kun peli käynnistyi vivusta vetämällä. 

Money Honey oli myös siitä mullistava pelikone, että siinä oli erityinen syöttölokero sen alaosassa, joka mahdollisti voitonmaksun jopa aina 500 kolikkoon saakka. Osittain myös tämän vuoksi tämä peliautomaatti sai niin suuren suosion, että monet muutkin valmistajat kopioivat saman teknologian omiin automaatteihinsa. 

Videokolikkopeliautomaateista nettipeleihin

Vasta 1970-luvulla rahapeliautomaatit alkoivat muistuttaa sitä, miltä ne nykyisin näyttävät kauppojen ja kioskien auloissa. Nimittäin 1976 julkaistiin ensimmäinen oikea videokolikkopeliautomaatti, valmistajanaan kalifornialainen peliyhtiö Fortune Coin. 

Fortune Coinin automaatti nimittäin hyödynsi 19-tuumaista Sonyn televisiota näyttönään, mikäli mahdollisti huomattavasti monimutkaisemman voitonmaksuprosessin. Yleisö pääsi kokeilemaan peliä ensimmäisen kerran Las Vegasin Hilton hotellissa, jonka jälkeen pian Nevadan osavaltion peliviranomainen hyväksyi sen virallisesti. 

Vasta 1990-luvulla rahapeliautomaatit alkoivat siirtyä myös nettiin, kun ensimmäiset nettikasinot julkaistiin. Maailman vanhin edelleen toiminnassa oleva nettikasino on Gaming Club Casino vuodelta 1994 ja toiseksi vanhimmasta päästä on Intercasino vuodelta 1996.

Kolikkopelien siirtymisen nettiin voidaan kuitenkin katsoa alkaneen vuodesta 1996, kun WMS Industries julkaisi sen nettikolikkopeliautomaatin Reel ’Em:in. Se oli ensimmäinen peli laatuaan, jossa oli aivan erilainen näkymä bonuskierroksille. Jos pelaaja onnistui aktivoimaan bonuksen, hänen eteensä tuli aivan uusi pelinäkymä.

 Vuonna 2022 uusi kasino saattaa sisältää jopa tuhansia erilaisia virtuaalisia peliautomaatteja.

Rahapelien historia Suomessa

Tiedettävästi ensimmäinen rahapeliautomaatti Suomessa on ollu Bajazzo, tai suomalaisittain pajatso. Kone tuotiin Suomeen Saksasta 1920-luvun puolessa välissä ja se oli saanut nimensä italian sanasta pagliaccio – suomeksi ilveilijä. Suomessa aloitettiin myös oma rahapeliautomaattien valmistus vielä samaisen vuosikymmenen lopulla ja ensimmäinen taidonnäyte oli viiden raharivin pajatso nimeltään Sininen ihme.

Vaikka pajatso olikin rahapeliautomaatti, se vaati pelaajaltaan tarkkuutta ja taitoa. Itsessään Liberty Bellin kaltaiset kolikkopeliautomaatit rantautuivat maahamme suhteellisen myöhään, vasta 1960-luvulla ravintoloihin ja huvipuistojen pelihalleihin. Tuolloin niitä kutsuttiin myös nimellä valssikoneet, niissä pyörivien metallikiekkojen mukaan. 

Ensimmäinen elektroninen kolikkopeli valmistettiin todella myöhään, sillä vasta 1980-luvulla. Vielä pidempään meni ennen kuin suomalaiset pääsivät pelaamaan näitä pelejä netissä, sillä RAY avasi ensimmäisenä mannersuomalaisena toimijana kasinopelisivustonsa marraskuussa 2010. 

Pelihallien historiaa

Pelihalleja on ollut osana huvipuistoja jo 1800-luvulta alkaen, mutta nykyisten arcade-tyyppisten pelipaikkojen historian voidaan katsoa alkaneen 1930-luvun ensimmäisistä flippereistä. Sähköiset vekottimet herättivät jo silloin pahennusta, ja ne kiellettiin Yhdysvalloissa osin 70-luvulle saakka. Silloin ei vielä eroteltu pelejä joista voi voittaa palkintoja eli ”uhkapelejä” ja niitä joita pelataan vain ajanvietteeksi. Taitopelin vs. onnenpeli muodostaa edelleen rajan arcaden ja casinon välillä.

Ensimmäiset elektroniset laitteet tulivat pelihalleihin 1960-luvulla. Yksi ensimmäisistä oli Periscope, Segan laivanupotuspeli johon oli integroitu periskooppi tähystämiseen. Tässä näkymä perustui kuitenkin vielä pahvisiin laivoihin jotka liikkuivat koukkujen varassa taustaa vasten. Ensimmäinen rahalla pelattava tietokonepohjainen peliautomaatti oli vuonna 1971 julkaistu Computer Space, jota seurasi pian Galaxy Game.

Pelihallien kulta-ajaksi kutsutaankin 70-lukua ja 80-luvun alkupuolta. Peliautomaatit kehittyivät, mutta kotikonsolit odottivat vielä tuloaan markkinoille laajemmassa mittakaavassa. Yhdysvalloissa pelihalleja oli huippuvuonna 1982 jopa 10 000. Videopelit ohittivat vihdoin edelleen suositut flipperit rahatuotoissa mitattuina.

Tältä aikakaudelta ovat peräisin muun muassa Pac-Man, Space Invaders ja Donkey Kong. Klassikoita joiden kuvastosta on tullut pysyvästi osa pop-kulttuuria. Peliharrastajien mielipide on pelituotannon taso alkoi heikentymään jo 80-luvun aikana: suuria osa uusista peleistä oli aiempien menestysten uudelleenlämmittelyä.

Pelihallien suosio ja taloudellinen kannattavuus jatkui kuitenkin vielä 90-luvun alkuun. Yksi suosituimmista uusista genreistä oli kahden pelaajan beat’em-up-tappelupelit. Legendaarinen Mortal Kombat julkaistiin vuonna 1992, ensimmäisenä juuri arcade-versiona (tosin konsoleille hyvin pian perässä.)

Voittoa tavoittelematon Internet Archive pitää yllä peliarkistoa jossa useita aikakauden klassikkoja voi pelata tietokone-emulaattorin kautta.

arcade

Pelihallit uudessa nosteessa

Pelihallien häviäminen maisemista alkoi jo kotikoneiden ja konsolien yleistyttyä, ja viimeisiä on sinnittelyt lähinnä huvipuistojen yhteydessä.

Yksi aikansa ilmiö olivat Raha-automaattiyhdistyksen Pelikaani-pelisalit joita avattiin eripuolille Suomea.

Pelihallit ovat kuitenkin olleet hienoisesti yleistymään päin viime vuosina, myös meillä Suomessa. Mukaan on tullut sekä retrohenkisiä arcadeja että yhteisöllisiä pelitiloja, rentoutumiseen tai eurheilun treeneihin.

Kannattavan yritystoiminnan muodostaminen pelien ympärille on kuitenkin haastavaa. Rahapelejä ei saa järjestää eikä koneiden käytöstä haluta kohtuuttomia maksaa.

Tärkeää olisikin saada kylkeen riittävää oheistoimintaa esimerkiksi juoma- ja ruokamyyntiä.

Victory Point Jyväskylä – toiminta päättynyt

Pelikeskus Victory Point on suljettu 31.12.2020 alkaen.

Victory Point oli Jyväskylän keskustassa Asemakadulla toimiva pelikeskus joka tarjosi mahdollisuuden pelata monenlaisilla laitteilla, retrokonsoleista virtuaaalitodellisuuteen.

Sulkemisen syyksi ilmoitettiin koronan vaikutukset toimintaan ja sitä kautta talouteen.

Pelihallit suljettuna laajemminkin

Pelihallit ovat Suomessa olleet auki vaihtelevasti, kulloinkin voimassa olevien määräysten ja niiden tulkinnan mukaan. Nyt ainakin leviämisvaiheessa olevilla alueilla kuten Uudellamaalla kaikki menevät tietojemme mukaan kiinni. Esimerkiksi Sugoi ilmoittaa olevansa suljettuna AVI:n määräysten mukaisesti 19.3. asti.

Myös Veikkauksen Feel Vegas ja Pelaamo-pelisalit pysyvät suljettuina.

Vastuullinen valinta on nyt keskittyä online-pelaamiseen. Yli 18-vuotiaille hyviä vaihtoehtoja tarjoaa Kasinomaisteri.com